Bloggerin jälkeen päivitykset siirtyneet uusille kotisivuillemme, tervetuloa ;)
https://www.bedarandes.com/

Vuosi 2018 lähenee loppuaan ja kohta kännymme vuoteen seuraavaan :)
Aika on mennyt siivillä ja päivitykset jääneet tänne tekemättä tyystin.  Facebookin tulon myötä, asioita tulee päivitettyä paljon sinne ... toki taas niitä päivtyksiä ei näe kuin tietyt ihmiset.

Koira rintamalla vuosi on ollut touhua täynnä.  Nautinnolliset metsälenkit kuuluvat yhä arjen ihanuuksiin.  Näyttelyssä on käyty, reissuja tehty ja hienoja, mukavia muistoja saatu roppa kaupalla.

Viimeisestä pentueestamme kotiin jääneet Onni ja Pulla ovat tuoneet tämän vuoden arkeemme sitä nuoren koiran hulvattomuutta ja uusien asioiden ihmettelyn taikaa.  Ihan touhukas vuosi siis kaiken kaikkiaan ollut ja ensi vuodesta tulossa varmasti yhtä touhukas.

Katsotaan josko tästä arjen löytäessä alkuvuodesta uusiin kuvioihin, elämä toisi aikaa enemmän myös tänne päivittämiseen,

Kynnenleikkuu operaatio osa 1 suoritettu :)

Eilen oli aika lyhentää ensimmäisen kerran pikkuisten varpaan kynnet.  Koitin tähdätä siihen, että pienokaiset nukkuvat mahat pullollaan ruokaa.  Joo nukkuihan ne, kunnes otin leikatakseni heidän kynnet .... No onneksi ei ollut taito ruostunut ja operaati saatiin tehtyä, mutta niihän tuo oli kuin olisi "pikkumarsujen" kynsiä saksinut, jotka koittaa samalla mönkiä kohti uusia seikkailuja :)  No viikon päästä viimeistään uusiksi.

Lapsen lapsetkin  2- ja 4-vuotiaat oli viikonloppuna käymässä.  Tuttujan nuo ovat, joten Elena otti pienten kätösten varovaiset silittelyt pennuilleen ja ihanat huokailut ja tiiviit pikkuisten silmien tapitukset rennosti vastaan.  " On ne pieniä, ne on ihan vasta vauvoja. Ne ei osaa leikkiä vielä" ... Kädet poskella niitä autuaasti ihailtiin ja tuijoteltiin.   Hellyyttävä hetki <3

Pentujen painot nousee hienosti ja mahat on pullollaan hyvää ruokaa.  Pentujen ja pentulaatikon puhtaudesta mamma on huolehtinut erinomaisesti.   Nyt innolla odotetaan tällä viikolla pikkuisten silmien aukenemista, jospa ihan kohta ensimmäisillä raottuisivat.

Tänään usko ja epäusko, huoli ja ei huoli jo vaihtelivat ristiriitaisena mielessä, kun punnitsin pentujen painoja .... mitä heti kahdella ensimmäisellä tytöllä paino laskenut eilisestä ... mikä nyt ... on ne pullea mahaisia, virkeän oloisia.  Apua!  Miten Elenan maidon tulo näin yksk kaks loppui ....
No ei se mitään olin merkinnyt tyttöjen painot vahingossa poikien painojen riville .... kas kaikki olikin hyvin ja painot yhä nousussa, niinkuin ulkonäön ja olotilan puolestakin saattoi ajatella :D   Siinä sitä ensin tunne ja järki leikki hippasta, ennekuin järki onneksi voitti ja kaikki selvisi, kannattaa pitää lasit päässä :D
Raukat nämä nälkiintyneet ...

Yhä kutkuttavammin tuntein odotusta siitä, että viikarit lähtevät liikkeelle.  Jo nyt niistä löytyy tiettyjä omia persoonallisuus piirteitä, hauska nähdä vahvistuuko vai muuttuuko ne kun ikää tulee lisää.  Mutta veijareiden luonteista lisää, kunhan kasvavat :)

Elämän ihmeet

31.1.2018 aamutuimaan näki päivän valon 5 pientä ihanuutta.  Kolme tyttöä ja kaksi poikaa.  Synnytys oli niin vauhdikas ja pennut kaikki väritykseltään hyvin samantyyppisiä "lehmälapsia", että siinä meni jo itselläkin tulo marssijärjestys sekaisin, mutta tytöt syntyivät ensin ja pojat sitten :D
Elena hoiti malikkaasti itse synnytyksen ja hoitaa aarteitaan niinkuin vain äiti voi lapsistaan huolehtia.  Näiden ihanuuksien tiitteryyttä ja elinvoimaisuutta on ollut ihana seurata.  Ja sitä miten omistautunut Elena pennuilleen on.  Nyt on viisi vuorokautta pennuilla ikää, vasta nyt Elena oli aamulla hyvin pienen hetken toistenkin koirien seurassa aamuaskareita touhutessani mukana .... mutta 5 min ja sitten jo tuli taas kiire makkariin katsomaan, että siellä on kaikki hyvin.
Pennut ovat aina alkuun makuuhuoneessamme ja sitten kolmen viikon jälkeen siirrytään olohuoneeseen omaan aitaukseen, että kodin arki tulee siinä tutuksi äänineen ja tapahtumineen.
Oma osamme on kuitenkin tässä vaiheessa ihailua ja ihailua.  Hovipalvelijana luonnollisesti huolehdimme, että mammalla tarjoilu pelaa :)

Pentutuhinat saavat varmasti nyt monesti ajan ja ajatukset pentulaatikon ääreen.  Mutta kaiken keskellä arki pitää kuitenkin onneksi askeleet muidenkin hommien äärellä edes hieman kiinni ja luonnollisesti toiset koirat tarvitsevat sen oman osansa ajasta, niinkuin ennenkin.  Päivttäisiä touhuja niidenkään kanssa ei sovi unohtaa missään vaiheessa.  Vain täten jokainen saa purkaa energiansa ja kokea olevansa tärkeä osa tätä "laumaa".

Jose ja Nani kävi eilen näyttäytymässä Parkanon ryhmänäyttelyssä.  Jose oli valioluokan toinen, saaden ERI:n ja Sa:n sekä sijoittuen vielä Paras uros neljänneksi eli ei huono vuoden näyttelyaloitus laisinkaan.  Nani taas sai ERI:n ja oli junioriluokan neljäs. Nani kyllä esiintyi upeasti ja iloisesti tänään Hanna-Leenan esittämänä, heitä oli ilo katsella.  Nani alkaa taas löytämään oman energisen ihanan itsensä nyt juoksun alettua olemaan ohi.  Ja se pikkuinen pilke silmäkulmaan on löytynyt takaisin. 

Pojat 31.1.2018

Tytöt 31.1.2018

Jänniä aikoja

Nyt on Elena käynyt tiineys rtg:ssä ja kyllähän sieltä maha-asukkeja löytyi :)  Toki tuo oli tiedossa jo mahankasvusta ja pentujen vahvistuvista liikkeistä .... mutta nyt siitä on ihan "pentujen ensimmäinen kuva" :D

Nyt siis vain odotellaan ja  ihaillaan odotellessa yhä voimistuvia liikkeitä.  Eletään toivossa, että kaikki menee hyvin loppuun asti, niinkuin kahdessa ensimmäisessä tiineydessä on mennyt.   Mamma ainakin on ollut erittäin hyvin voipa ja energinen, toki nyt mahan kasvu on selvästi rauhoittanut menoa, etä ei ihan entisiä spurtteja oteta enää ja lepäilty on jo tällä viikolla enemmän.  Melkoisia "jalkapalloilijoita" on nuo maha-asukit välillä, mutta tyynen rauhallisena mamma ne näyttää ottavan.

Nanikin tuli "naisen ikään"  ja on rauhoittunut näiden juoksujen aikaan kummasti .... mutta odotan, että kunhan tämä juoksu saadaan ohi, niin eiköhän sieltä sitä riiviötä taas löydy.  Mukava nähdä miten pikku neiti reagoi uusien tulokkaiden tuloon.  Todennäköisesti varma leikittäjä tiedossa muiden ohella.  Elvis menee varmaan taas ihan sekaisin, ainakin ennen on rakastanut kaikkia pentuja yli kaiken .... mutta senpä näkee onko ikä tuonut muutoksia tähän asiaan. 

Nyt siis vietämme kutkuttavia päiviä nauttien näistäkin hetkistä.   Eiköhän sitä ensi viikolla ole sitten jo uuttakin kerrottavaa .... mutta nyt odotellaan ja nautitaan tästä <3

Uusi vuosi ja sen mukanaan tuomat monet toiveet

Vuosi on vaihtunut vuoteen 2018. Oikein Hyvää tätä vuotta kaikille <3

Tämän vuoden suhteen on ilmassa paljon toiveita, paljon uusien asioiden suunnittelua .... mikä niistä sitten loppupeleissä toteutuu ei voi tietää  .... sen näyttää sitten seuraava vuoden vaihde miten kävi.

Tällä hetkellä vielä näyttää lupaavalta, että saisimme pitkästä aikaa talouteemme pentujen tuhinaa :) 5.3.2018 tulee jo neljä vuotta kuluneeksi siitä, kun meillä nähtiin pentujen syntymän ihme.  Toivotaan että tuona päivänä meillä on jo pieni taapertajien joukko, omien isompien lisäksi.
Tästä pentueesta toivomme saavamme myös itsellemme ns. jatkoa .... katsotaan miten käy :)

Viime vuoden puolella olleet todella rentouttavat ja ihanat ulkomaan reissut näyttelyiden parissa, sai toiveen syttymään siitä, että josko tänä vuonnakin jossain vaiheessa saisimme suunnata käymään taas jossain.

Tarkoituksena on sivistää lisää myös "koiratietoudessa" ja kerrata vanhoja asioita.  Sen myötä toivomme itsellemme uuden opiskelun myötä taas uusia vinkkejä ja tuulia tulevaisuuden suunnitelmiin.

Kaiken kaikkiaan toivon, että voisimme kohdata yhtä pelottomin mielin tämän vuoden kuin koirammekin jälleen uuden vuoden vaihteen.  Onni on omistaa koirat, jotka ei reagoi vuoden vaihteen valoilmiöihin, eikä paukkeeseen, vaan olla möllittivät rauhallisina ja kävivät ulkona normaalisti tarpeillaan.   Samoin se mutkattomuus mitä he joulunajan reissulla jälleen osoittivat.  Tyytyväisyys elämään missä vain, kun perusasiat vain on kunnossa ja rakkaat ihmiset ympärillä.  Näillä mielin kohti tämän vuoden tulevia päiviä.

Tuolla joulureissulla tapasimme lenkillä kaksi uljasta kotkaa, harmi kun emme saaneet kuvattua niitä.  Todella uljaita eläimiä, mutta täytyy sanoa että koirat saivat kutsun hyvin äkkiä hihnaan, vaikka nuo linnut meitä ei uhanneetkaan.  Mutta kyllä koirat tuntui kovin pieniltä ja hennoilta siinä vaiheessa.

Koirat on olleet terveinä ja tovotaan, että tämä vuosi sujuisi suotuisissa merkeissä senkin suhteen. Lenkeistä nautitaan ja kavereiden kanssa touhutaan sovussa.  Nani ei enää niin roiku toisten karvoissa, joten vanhemmilla koirillakin on karvat saaneet olla nyt aika hyvin "leikkelemättä" noilla naskalihampailla.   Hanna-Leenan pikkuriiviö alkanee aikuistua :)  Ihana rakkaus pakkaus se on oikeasti, pikkuinen riiviö, mutta juuri sellainen kuin koiranpennun kuuluukin olla.

Hännänhuiske terveiset Diivalta (arvokas rouva), Elenalta (tavaroiden esittelijä), Elvikseltä (emännän henkivartija), Eveltä (talon vahti), Joselta (kujeilija) ja Nanilta (joka paikassa olija)

Joulun odotusta

Loppuvuoden äärellä ollaan.  Viimeinen kuukausi alkaa olemaan jo puolessa välissä kohta.  Vuosi on tuonut mukaan monenlaisia vaiheita, niinkuin yleensäkin, koska monta päivää mahtuu yhteen vuoteen.

Koirien kanssa rauhoitutaan nyt täysin joulunodotukseen ja sen viettoon.  Laitetaan pois kiireet, stressi ja vain nautitaan toisistamme ja ulkoiluista ja päivän askareista.   Nyt on onneksemme satanut lunta ja luontokin alkaa näyttämään ihanan talviselta.  Koirat nauttii täysin rinnoin lumessa juoksentelusta.   Lumen ollessa märkää toki luntakin turkkeihin tarttuu, mutta vielä tuota ei ole niin paljoa ollut, että se olisi tahtia haitannut.   Vanhat lenkkimaastot on olleet ahkerassa käytössä, mutta uusillakin reiteillä on seikkailtu.

Tässä olen koittanut saada itselleni inspiraatioita, että tulisi tuota kameraa enemmän taas käytettyä, siihen mihin se on tarkoitettukkin eli kuvien ottoon.  Niitä kun olisi mukava itsekkin sitten jälkikäteen katsella ja muistella asioita.   Olkoot sen vaikka etukäteen itselleni jo uuden vuoden lupaus :)

Koirat on pysyneet terveinä ja energisinä .... vauhtia riittää.  Nani elohopea pakkaus pitää huolen siitä, että elämä ei käy tylsäksi eikä pitkäpiimäiseksi.   Vauhtia riittä ja kujeita jos ei muuten ajan käyttöön riittävästi keksi tekemistä.  On se ihana, että jokainen koira on niin oma yksilönsä, ei ole meidänkään joukossa kahta samanlaista.

Ensi vuoden puolelle on pitkästä aikaa tilauksessa pentue jos kaikki hyvin menee.  Toiveissa olisi siitä myös saada itselleen mahdollista jatkoa omaan kasvatustyöhön.  Mutta odotellaan ja katsotaan miten asiat etenee.

Näyttelyissä on käyty Hanna-Leenan koiran Nanin kanssa Sanillan Wonderfull Nani. Joka nyt juuri siirtyi vasta ns. virallisempiin luokkiin ja oli ensimmäistä kertaa nyt messukeskuksessa junioriluokassa.  Hienosti tytöillä siellä meni ja Nani sai hyvät ja lupaavat arvostelut joka päivä.
Samoissa näyttelyissä Jose Bellezza?s Diamonds For Ever korkkasi valioluokan, samoin upein arvosteluin.  Nyt tosin jäämme varmasti Josen kanssa turkinkasvatus tauolle vähäksi aikaa. Josehan valioitui hienosti Suomen Muotovalioksi ensimmäisessä näyttelyssä, jossa olimme ja se oli mahdollista.  Samalla kertaa Jose sai Ruotsin Muotovalionkin arvon.

Nyt kuitenkin jatkamme joulualus touhuja ja toivomme, että saamme pitää nyt tuon sataneen lumen vähän aikaa myös ilonamme ettei se heti sulaisi pois.  

Elokuun raikkaus

Ihana syksyn alku raikkaus alkaa hiipimään ilmaan ja yöt ovat jo pimeitä.  Nyt on oltu paljon kotoasalla viime päivänä, keräilty marjoja ja ihmetelty tulevaa mihin sitä suuntaisimme asumustamme vai eikö mihinkään.  No aika näyttää lähdetäänkö sitä Juhan työmaan perässä vai ei.

Nani on tullut "eskari" ikään ja hampaiden vaihtokausi on alkanut.  Muutenkin neito kasvaa ja muuttuu koko ajan.  Ensin tuntui, että venähdettiin pituutta ja nyt on alkanut tulla lisää korkeuttakin.  Touhukas ja energinen tyttö yhä edelleen.

Eve kävi tässä metsälenkillä ollessa kylpemässä jonkun sortin mutavelli, mitä lie sisältäneessä ojassa. Haju oli kovin mädäntyneiden kasvien tuoksuja sisältävä. Puhtaaksi saaminen teetätti toden teolla töitä. Karva jäi pesun jälkeenkin vielä aivan oudon oloiseksi ja niin päädyimme ajamaan karvan kokonaan lyhyeksi, myös kerrylle kuuluvat partakarvat.  Täytyy sanoa, että ensin oli tosi oudon näköinen, mutta pikkuhiljaa silmä on siihen jo tottunut.

Muutoin koirat touhuaa ja leikkii entiseen malliin.  Ovat olleet terveinä ja yhtä innokkaita kaikkeen kun aiemminkin.

Näyttelyssä käytiin Josen kanssa heinäkuussa Oulussa ja Ruotsissa. Muutoin on nyt sillä rintamalla vietetty ns.rauhallista kesän aikaa.  Jose on koittanut kasvattaa turkkia ja Nani saman aikaan on koittanut sitä repiä lyhemmäksi.  No onneksi Nani koko ajan kasvaa ja rauhoittuu pikku hiljaa tuon karvan kiskomisen suhteen.  Ja karva on uusiutuva "luonnonvara" joten syksyä kohti hyvillä mielin.  Koira elää koiran elämää, leikkii ja touhuaa se kuuluu sen eloon.  Eiväthän ne mitään koriste esineitä ole vaikka näyttelyssä kävisivätkin :)

Kesä tuoksuja tulvillaan

Keskikesän juhla juhannus meni jo viikko sitten.  Kesä on tällä hetkellä tuoksuja tulvillaan ja näyttää kauneinta puoltaan. Paljon on viime päivityksen touhuttu monelaista.

Eve eli Lennan Uaithne kävi MH-luonnekuvauksessa toukokuun alussa, jonka Kerry-ja vehnäterrierit ry järjesti.  Tulokset on kyllä hienosti koiran luonteesta kertovia. Lisäksi Juha ja Eve olivat saaneet erikoismaininnan siitä luottamuksesta, mitä koira selvästi osoittaa omistajaansa kohtaan.  Kukapa ei sellaista mielellään kuulisi.

Maaliskuun lopussa Elena Saharanda Escallonia Alba kävi uusinta lonkka ja kyynär kuvissa, ihan mielenkiinnon vuoksi.  Ja täysin samat tulokset tuli kuin vajaa kaksi vuotta aiemminkin eli kyynärät oli yhä 0/0 ja lonkat pysyneet täysin ennallaan D/C mistä luonnollisesti olimme todella onnellisia.  Samalla kertaa tutkitutimme tietoa saadaksemme selän ja se oli täysin terve ja puhdas.

Hanna-Leenan koira Nani eli Sanillan Wonderfull Nani on kotiutunut meille loistavasti.  Ihana suloinen härpäkkä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt.  Varsinainen sydäntenvaloittaja luonteeltaan ja aina valmiina kaikkeen.   On tuonut kyllä laumaamme lisää sisältöä ja pennun vauhtia ja uusia elämyksiä.   Josen karvat on vielä koetuksella, kun niissä on mukava roikkua.  No on se Jose nyt viime päivinä alakanut pitämään pintansa ja selätys sujuu sukkelaan kun sen päättää tehdä.

Jose eli Bellezza`s Diamonds For Ever on käynyt näyttelyissä hyvällä menestyksellä suomessa.  Tanskassakin kävimme mutkan, mutta sieltä lähinnä hyvää kokemusta saimme tuliaisiksi.  Reissu Anetten ja hänen ihanan neito koiran seurassa oli kuitenkin kaiken sen matkustamisen arvoinen.  Enkä ole koskaan ennen Tanskassa käynytkään, joten siinäkin mielessä ihana reissu.

Havannalais kavereiden kanssa mieli on pysynyt virkeänä ja touhukkaana.  Aina jotain pientä puuhaa löytyy ja tekemistä :)

Nyt odotellaan mitä heinäkuu tuo tullessaan ... ehkä uusia tuulia ....
Heinäkuun lopussa monenkin asian suhteen viisaampana, minne tuuli kuljetti ja mitä se kenties toi mukanaan.

Koirat voi hyvin ja ovat olleet terveinä kaikki.   Lenkki seuraa löytyy aina, niinkuin kaikkeen muuhunkin ollaan aina valmiina lähtemään mukaan.   Nyt pitäisi taas virittää kesäuinteja käyntiin .... ojissa kahlailua on jo koirat suorittaneet.  Mutta varsinainen talviturkin pois heittäminen on vielä edessä niin koirilla, kuin isäntäväelläkin :)   Ehkä se vielä ennen ensi kesää ....

Maaliskuu jo aluillaan

Sataa, sataa ropisee ... vesi sade on vienyt ainakin toistaiseksi meidän lenkkeilyt jäällä.  Saman sää ilmiön myötä tassujen jälkiä taas kantautuu talouteen .... mutta sehän vain tietää sitä, että luutu saa ahkerampaa käyttöä :)

Koira rintamalla, koirat voivat hyvin.  Elena ja Diiva hieman liiankin paksusti ja siitä syystä ruoka kupissa ruoan määrää on hieman vähennetty ja varsinkin herkkupaloja.   Nyt kun on oltu enemmän kotona, niin tulee tietenkin useammin annettua "palkaa" milloin mistäkin suorituksesta.  No ei ne silti mitään "tankkereita" ole, vähän vain naisellisen pyöreitä kuin emäntänsäkin :)

Eilen meillä oli aurinkoinen päivä sateesta huolimatta, kun Hanna-Leena sai kuulla, että hänelle on kasvamassa nyt tyttöpentu, joka syntyi eilen aamu yöllä.  Onhan tätä tapahtumaa odotettu ja jännätty, tuleeko sieltä tyttö pentua.   Mutta nyt ollaan siis jo näin pitkällä. Onneksi välimatka Rraumalle ei ole pitkä, joten pääsemme ihailemaan pienoista prinsessaa jo ennenmminkin, ennenkuin se saapuu Hanna-Leenaa ilahduttamaan ja samalla meitä muita, kun tänne samaan osoitteeseen ainakin nyt toistaiseksi muuttaa.

Koirat saivat nauttia meidän muiden tavoin viime viikolla mummun murujen seurasta.  On ihanaa katsoa ja seurata miten luonevasti koirat ja 1 ja 3 vuotiaat lapset touhuavat vierekkäin ja välillä yhdessäkin.  Sopu sijaa antaa tässäkin asiassa.  Ja voi sitä lapsen riemua, kun saa heittää lelua koiralle/koirille ja näiden riemua kun sen hakevat.  Elämän pienet, mutta niin suuret ilot!

Muuten keväälle on jonkin moisia suunnitelmia reissusta ja uusista asioista ... aika näyttää mitkä toteutuu ja mitkä ei, mutta haaveita ja unelmiahan pitää olla :)